Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma


Hankkeen rahoitus ja kustannukset

Hankkeen rahoitus koostuu:

  • Leader-tuesta 
  • yksityisestä rahoituksesta (yhdistyksen omaa rahaa, ei saa sisältää julkisia avustuksia)
  • talkoista (mikäli ne on sisällytetty hankesuunnitelmaan ja ne hyväksytään hankepäätöksessä)


Kustannusarvio

Kun hankkeelle laaditaan kustannusarviota, hankkeen sisältö on oltava tiedossa. Kustannusarvion pitää perustua hankesuunnitelmassa esitettyihin toimenpiteisiin.

Kustannuksia voi syntyä hankkeen aikana ainoastaan niille kustannuspaikoille, jotka on mainittu kustannusarviossa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palkkakustannuksia ei voida hyväksyä hankkeen kustannuksiksi, jollei niitä ole mainittu kustannusarviossa.

Kustannusarviossa on eriteltävä kaikki hankinnat, tarvikkeet, toimenpiteet ja muut kustannukset, joita hankkeessa syntyy. Katso ohjeet hintatasoselvityksen tekemiseen.


Kustannusmallin valinta

Hakuvaiheessa hankkeelle valitaan kustannusmalli. Kustannusmalli vaikuttaa muun muassa siihen
  • miten hankkeen maksuhakemukset laaditaan
  • mitä liitteitä maksuhakemuksiin tarvitaan
  • miten monessa erässä tuki maksetaan
  • voiko hankkeen sisältöön hakea muutoksia

Kustannusmallia valittaessa huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa hankkeen kustannusrakenne, kesto ja toteuttamisen riskit. Valittua kustannusmallia ei voi muuttaa hankkeen aikana.


Kustannusperusteinen malli

Kustannusperusteinen malli eli korvaus todellisista hyväksyttävistä kustannuksista. 


Prosenttimääräinen kustannusmalli (Flat rate)

Flat rate on suositeltava kustannusmalli hankkeissa, joissa palkkauskulujen osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä. Flatratissa kustannukset jaetaan välillisiin ja välittömiin kustannuksiin. Hankkeen hakuvaiheessa vain välittömät kustannukset eritellään tukihakemuksessa. Välillisten kustannusten euromäärä määräytyy hankkeen palkkakulujen kokonaismäärästä ollen joko 24 % tai 15 %, silloin kun hankkeen matkakustannukset ovat verrattain suuret. Flat rate -kustannusmallia ei voi käyttää investointihankkeissa.

Välillisiä kustannuksia ovat esimerkiksi:
  • toimistokustannukset
  • hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin
  • hankehenkilöstön työterveyskustannukset
  • hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset ja tarjoilukustannukset
  • sekä valittaessa 24 %, hankehenkilöstön matkakustannukset
  • 15 % ei sisällä hankehenkilöstön matkakustannuksia
Hankkeen muut kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin kustannuksiin perustuen.

Kertakorvausmenettely (lump sum)

Tämä kustannusmalli kannattaa valita silloin, kun

  • hankkeesi on yleishyödyllinen investointihanke
  • hankkeessa on selkeä tavoite tai tavoitteita, jotka ovat helposti todennettavissa
  • hanke toteutuu varmasti suunnitelman mukaisesti.
Määrittele hankehakemuksessa hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet sekä tavat, joilla tulokset todennetaan.

Laske hankkeen kustannusarvio todellisten kustannusten perusteella ja arvioi kustannusten kohtuullisuus hakemuksessasi. Kertakorvaushankkeen tuen määrä lasketaan kunkin hankemuodon tukiehtojen mukaisesti, käyttäen hankkeeseen soveltuvaa tukiprosenttia.

ELY-keskus myöntää tuen euromääräisenä hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tuki maksetaan, kun tavoite on saavutettu ja toimenpide on tehty. Kun haet maksua, esitä saavutettu tulos. Kuitteja ei tarvitse toimittaa.

HUOM! Et voi hakea muutosta kertakorvausmenettelyllä toteutettavaan hankkeeseen. Voit hakea jatkoa hankkeen toteuttamisaikaan perustelluista syistä.

Tuen määrä kertakorvausmenettelyllä maksettavassa hankkeessa on enintään 100 000 euroa.
Siirry sivun alkuun
Tulostusversio