“Töitä olisi enemmän kuin ehtii tehdä”, toteaa yrittäjä Jarkko Iivonen työskennellessään heinäkuisena kesäpäivänä Virtain Vaskuun metsässä energiapuun keruun parissa. Työkaverina on Risupeto-energiapuupoimuri, joka soveltuu hyvin sellaisiin tiheisiin metsiin, joissa on hoitorästejä. Itse asiassa Risupedolle juuri ne ovat parhaita mahdollisia työskentelyalueita.
Risupetoon Jarkko tutustui Internetin kautta. Työskennellessään motolla hän oli jo miettinyt, eikö energiapuun korjuuseen löydy tehokkaampaa menetelmää. Sellainen löytyi ja vielä suomalaisen Reformet Oy:n valmistama. Tuore yrittäjä joutui kuitenkin pohtimaan, uskaltaako lähteä tekemään kalliin investoinnin.
“Onneksi sain vinkkejä avustusmahdollisuuksista kirjanpitäjältäni ja Tanhuan Heidi auttoi minua avustuksen haussa. Sain investointitukea Poko ry:n kautta ensimmäiseen Risupeto-kouraan ja kaivurin tukisuksiin. Aloittavalle yrittäjälle tuki oli erittäin tärkeä. Onneksi kuulin tukimahdollisuuksista ennen kuin ehdin maksaa käsirahan”, hän kertoo.
Ensimmäinen koura tuli Virroille ensimmäisestä neljän kappaleen myyntierästä. Tälläkin hetkellä kouria on käytössä Suomessa vasta kymmenkunta.Kesällä 2023 Iivosen yritys on toiminut puolitoista vuotta. Hänellä on tällä hetkellä kaksi Risupeto-kouraa ja toisella kaivurilla yksi työntekijä. Yhteistyö aliurakoitsijan Juhani Yli-Hankalan kanssa on myös käynnistymässä. Töitä päästään siis pian tekemään täydellä kapasiteetillä. Iivonen toivoo, että kilpailua olisi energiapuun keruussa enemmänkin. Kysyntää on niin paljon, että töitä olisi tiedossa jo seuraavaksi kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Kaikkea ei ehdi tehdä. Tarkoitus onkin laajentaa liiketoimintaa rauhallisesti.
Miten Risupeto sitten eroaa motosta?
Iivonen korostaa, että eroja on todellisuudessa enemmän kuin yhtäläisyyksiä. Risupedolla energiapuuta kerätään ja leikataan raivaamattomassa metsässä. Menetelmä hyödyntää raivausjätteen talteen. Energiapuuta kertyy paljon nopeammin ja runsaasti enemmän kuin motolla sekä vähemmällä maan rikkomisella. Risupedolla pääsee tiheään metsään, sellaiseenkin, joka on raivaussahallakin hankala käsitellä.
Suurin osa työtilauksista tulee Pohjois-Pirkan metsänhoitoyhdistyksen kautta. Hoitorästimetsiä on alueella paljon, sillä yhä harvempi metsänomistajista ehtii enää itse työskennellä metsissään. Pääosa Iivosen työkohteista on Pirkanmaan alueella. Kyselyjä tulee kauempaakin. Kuljetuskustannusten vuoksi hän tekee mielellään isompia kohteita kerrallaan yhden maakunnan alueella.
“Näin energiakriisin uhatessa on mielestäni tärkeää, että mahdollisimman paljon hakkuujätettä saadaan korjattua talteen. Risupedolla saa parhaimmillaan korjattua hehtaarin alueelta jopa 20 kuutiota enemmän kuin perinteinä metsurityönä”, Iivonen mainitsee.
Teksti: Heli Antila.
Kuvat: Aaro Antila ja Heli Antila.
Video: Aaro Antila.