Hankkeen toteutusoletukset ja riskit
Hankkeelle palkattu kv-koordinaattori tarjosi matalan kynnyksen mahdollisuutta kansainvälistymiseen ja kasainväliselle yhteistyölle. Hänen omasta taustastansa johtuen kv-koordinaattori pystyi avustamaan myös kieli- ja kulttuuriasioissa, jotka ovat hyvin tärkeitä kv-yhteistyössä. Kv-yhteistyö vaatii myös tuntemusta alueen toimijoista. Lisäksi siihen kuuluu jatkuvaa verkostoitumista paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti.
Tavoitteisiin pääseminen oli kiinni toimijoiden aktiivisuudesta, mikä muodostikin hankkeen suurimman riskin. Tahojen sitouttaminen oli haasteellista. Tapaamisissa oltiin erittäin kiinnostuneita kansainvälisestä yhteistyöstä ja ideoita oli monenlaisia mutta yleensä varsinaisesta kv-yhteistyöstä ja hankkeesta vetovastuun ottavaa tahoa oli erittäin vaikea löytää. Toisaalta sitoutumista esti myös tahojen resurssipuute. Jos tahot eivät ole valmiita tai eivät pysty sitoutumaan ei ole mitään tehtävissä. Esim. TAMK:in kohdalla hyvin alkuun saatettu hankeidea kuopattiin hankkeesta ja kv-koordinaattorista riippumattomista syistä. Taideleirille olisi kysyntää mutta toteuttava taho puuttuu. Mahdollisesti alueen tahojen tarpeet muuttuivat siitä, kun hankesuunnitelmaa kirjoitettiin ja hankkeen tavoitteet eivät enää kohtaa alueen tarpeita. Joillekin asioille ei löydetty saksalaista vastaparia.
Aktiivisinta vastinetta hanke sai Mänttä-Vilppulasta, johon kansainväliset yhteydet syntyivät luontevasti. Tämä ei johtunut hankkeen tai kv-koordinaattorin valinnasta tai painostuksesta sillä kuntia pyrittiin aktivoimaan aina tasapuolisesti. Mänttä-Vilppula oli Leader PoKo:n alueen kunnista aktiivisin.
Kansainvälistymistä nähdään usein vain koskevan ja siitä hyötyvän vain isot yritykset. Kynnys lähteä mukaan saattaa olla näin ollen hyvinkin korkealla ja toimijat eivät ole valmiita investoida omaa aikansa tai resurssejaan, kun hyötyä ei tunnisteta. Monesti kansainvälistyminen nähdään tarpeettomana ja kansainvälistymisen tuomia hyötyjä nähdään useimmiten vasta silloin kun osallistutaan itse kansainväliseen tapahtumaan tai opintomatkalle. Osallistuttuaan tulee aha-efekti ja kansainvälistyminen ja sen tarkoitus ja hyödyt ymmärretään. Kaukana käyminen voi näyttää myös mitä hyvää on lähellä, omalla paikkakunnalla.
Tapaamisien kautta luodut yhteydet kehittyvät hitaasti ja matkoilla ja workshopeissa saatuja vaikutelmia, tietoja ja yhteyksiä sulatellaan yleensä melko hitaasti. Tahoille on näin ollen annettava tarpeeksi aikaa sisäistää asioita Yhteydenpidon tulee olla säännöllistä ja tahoja on tuettava aina tarvittaessa.
Matkailutoimijoiden aktivointi osoittautui erittäin haasteelliseksi. Kv-koordinaattori pyrki aktivoimaan alueen matkailualan toimijoita erilaisten tapaamisien, viestinnän ja vierailuiden kautta. Yrityksistä huolimatta vastakaiku oli kuitenkin erittäin vähäistä. Useimmiten yrittäjillä ei ole aikaa tai resursseja. Toinen syy saattaa olla yrittäjien hankeväsymys. Matkailupakettien rakentaminen vaatisi kuitenkin matkailutoimijoiden osallistumista ja sen tulisi olla yrittäjälähtöistä, jotta siitä olisi hyötyä. Lisäksi se vaatisi henkilöä, joka hoitaa asian myös hankkeen päätyttyä.
PoKo ry:n toiminnanjohtajan jääneen pidempiaikaiselle sairaslomalle vuoden 2017 lopussa hallitukselle esitettiin kv-koordinaattorin ja va. toiminnanjohtajan toimesta kv-hankkeen muuttamista ja kv-koordinaattorin työajan jyvitystä siten, että 60% työajasta koostuisi kv-hanketyöstä ja loput 40% Leader-ryhmän hallinnollisesta työstä. Hankeaikaa olisi jatkettu mikä olisi antanut enemmän aikaa kv-yhteistyön kehittämiselle. Saksalaiset yhteistyökumppanit pitivät ehdotusta erittäin hyvänä eteenkin tuomansa jatkoajan vuoksi. PoKo ry:n hallitus ei alkuhyväksynnän jälkeen kuitenkaan hyväksynyt ehdotusta ja päätti pitää kv-hanketta ennallaan.
Hankkeen budjetissa ei ollut varaa ulkopuolisien esim. matkakuluille mikä saattoi vaikuttaa toimijoiden aktiivisuuteen. Vaikutukset näkyivät omakustanteisten matkojen alhaisissa osallistujamäärissä. Aikaisemmissa hankkeissa hankekustannuksiin oli varattu matkatukia myös muille osallistujille ja tapahtumien, Workshopien ja tutustumismatkojen osallistujamäärät olivat silloin huomattavasti korkeampia. Toisaalta tämä on luultavasti estänyt osallistumisen sellaisilta tahoilta tai henkilöiltä, joilla ei ollut aitoa kiinnostusta konkreettista kansainvälistä toimintaa ja pysyvää yhteistyötä kohtaan.
Kv-koordinaattori pyrki löytämään aina oikeanlaiset ja sitoutuneet tahot. Tapaamisissa ja workshopeissa kerrottiin aina alusta alkaen, mikä oli tavoitteena, ja osallistujia valmisteltiin hyvin kansainvälisiin tapaamisiin. Kv-Workshopeissa oli erittäin tärkeää saattaa sopivat ihmiset ja tahot yhteen keskustelemaan omista toiveistaan ja tavoitteistaan. Workshopeissa jätettiin tarpeeksi aikaa keskustelulle pelkkien esityksien sijaan. Kv-koordinaattori toimi suurimmassa osassa keskusteluissa moderaattorina. Osallistujien annettiin kuitenkin keskustella melko vapaasti kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista sekä yhteisistä että omista tavoitteista. Saattamalla samoja ihmisiä yhteen useampaan otteeseen ja pitäen tiivisti kontaktia tapaamisien välillä päästiin hyviin tuloksiin.
Hankkeen suurin tavoite oli saada käynnistettyä muiden tahojen yhteistyötä ja hankkeita, jotka jatkuvat omatoimisesti myös hankkeen päätyttyä. Tavoite saavutettiin ja hankkeen kautta on syntynyt erilaisia riippumattomia hankkeita ja pysyvä ystävyyskaupunkisuhde.
